Keltaruusu
D Minä keltaruusun F#7 kerran näin G mailla Texa D sin,
vain mulle hymyn silloin,soi E7 ruusu kaune A7 hin.
Kun D luotaan minä F#7 lähdin,jäi G kukka itke D mään,
vaan onnellinen silloin H7 en kai Em7 ollut A7 minä D kään.
Kerto:
D Moni G poika hänen Gm laistaan ei D kohtaa milloinkaan.
Kun kastehelmet Hm7 kirkkaat on E7 hällä katsees A7 saan.
Monta D sievää kukkaa F#7 elämä myös G minun tiellein D toi,
mutta keltaruusun H7 vertaa minä Em7 en vain A7 löytää D voi.
D Kerran Rio Granden F#7 rantaan kun G hiljaa aste D lin,
niin siellä keltaruusun ma E7 jälleen kohta A7 sin.
Kun D kuljin häntä F#7 kohden,hän G katsoi kysy D en:
Kai vielä sentään H7 muistaa voit sä Em7 kelta A7 ruusu D sen?
Kerto
D Häntä etsimään nyt F#7 lähden ja löydän G varmaan D kin.
Suo mulle hymy jälleen tuo E7 ruusu kaune A7 hin.
Ma D silloin tartuin F#7 banjoon ja G ryhdyin laula D maan:
Oi keltaruusu H7 Texasin! oon Em7 luonas A7 aini D aan.
Kerto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti